Raskas tie..

3 vuotta sitten allekirjoitin työsopimuksen siskoni kanssa; aloimme äidin "omaishoitajiksi" eli henkilökohtaisiksi avustajiksi;hoidimme perhettämme aluksi vähän aikaa oikeastaan kahdestaan sekä äidin täti oli mukana ja tietenkin muut sukulaiset kun heitä tarvitsi..Äitini sai siis aivoinfarktin ja halvaantui toispuoleisesti.

Vuosiin on mahtunut erittäin huonoja, tuskallisia ja haasteellisia hetkiä..
Olen saanut kasvattaa pieniä sisaruksiani siitä lähtien ja osallistua heidän elämään paljon enemmän kuin osasinkaan odottaa silloin. Se on korvaamatonta minulle.
Äitini on ollut erittäin huonossa kunnossa ja oli voimia raastavaa seurata sivusta kuinka oma äiti taistelee joka päivä vaikean sairauden heittelemänä ja tekee kaikkensa että pääsee tekemään itse asioita, ettei toisten tarvitsisi kaikesta aina huolehtia. Siinä sitten yritä kerätä ittes ja hoitaa samalla 1 vuotiasta pientä sisarusta joka kaipaa omaa äitiä ja toiset odottavat äidin soittoa joka päivä, mutta kun äiti ei voinut silloin puhua..Huh. Kyyneleet tulee tästä silmiin.. Eelikin oppi kävelemään kun äiti oli keskussairaalassa neurologisella osastolla, siellä pidettiinkin sitten 1-vuotis syntymäpäiväjuhlat! :)

Muistan kaiken tapahtuneen niin hyvin, ne pyörii mulla mielessä miltei joka päivä, käyn paljon asioita vieläkin läpi kolmen-neljän vuoden takaa.. Ei tää helppoa oo eikä varmasti ajatukset mun pään sisällä koskaan lopu saatika lähde pois...

Mutta hyviä ja onnellisiakin hetkiä on; olen saanut tänä aikana maailmaan 2 ihanaa poikaa ja olen jaksanut kantaa heidät kaiken stressin ja henkisen koetuksen keskellä. <3 Ehkäpä he ovat jonkulainen palkinto tästä kaikesta, kuka tietää mutta uskon niin, en tiedä missä olisin nyt jos minulla ei heitä olisi... Enkä haluaisi edes kuvitella!

Tätä asiaa olisi vaikka kuinka mutta kun kerkeis joskus istahtaa kunnolla alas ja kirjoittaa, no ehkäpä tämä riittää tältä erää..

Muisteloisia...

Mulla tuli yhtäkkiä jotenki haikea olo, oli pakko tulla kirjoittamaan kun tässä koneella istun muutenkin kahvikupposen kera;lapset on päiksyillä... Meidän läppäri on tässä keittiönpöydän päädyssä, ikkunan vieressä josta näkee hyvin ulos..

Nään joka aamu ja päivä kun koululaisia kulkee ohi, pieniä ja vähän isompia, jotenki kaipuu tulee siihen omaan kouluaikaan; kuinka huolettomana sitä toisaalta sai vielä silloin olla, esim. ala-asteellakin. Oli kiva kun vähän poikkesi koulumatkalla jostain muualta ja sit pitikin mennä jo nälkäisenä kotiin, aina ovelta iloisena huudella "äitii .." ja kuinka paljon läksyä tuli ja mitä kaikkea koulussa tehtii.. Apua mikä tunteiden myllerrys mulle iski :D Silloin tuli oltua myös melkoinen hunsvotti!Ai kamala, miehän karkasin monestikki kotoa ja isäpuolen kans ko ei menny hynttyyt yhteen minun piti lähtiä kaverin tykö vähäksi aikaa asumaan enkä uskaltanu ees koulukirjoja hakea kotoa! :D

Mie muistan niin hyvin minun lapsuudesta kaikkea tiettyjä asioita, kaikki asunnot missä asuttiin, kavereiden kotipaikat on jääny mieleen, silloiset lapsuudenkaverit ja muut.. paitsi sitä ensimmäistä kotia en muista, vissiinki tais olla ounasrinteellä; matkajängäntiellä..

Ala-asteella meillä oli niin tiivis luokka että muistan kyllä paljon mitä kaikkea kommelluksia meillä on ollut, luokkabileitä, mitä ylläreitä tippui toisten repuista lattialle ym.. voi sitä aikaa :D 

Anyway!
Täällä aurinko pilkahtelee ja me päätettiin lähtiä lapsosten kanssa jo aamusta ulos ja pari tuntia viihdyimme. Vähän tuuli kävi muttei se meitä haitannut kun aurinko lämmitti!Meiän esikoinen on mahottoman reipas kävelemään niin käytiin pikku käpsyttelyreissu kattelemassa kuinka jalkakäytävien reunoilta jo vesi valuupi "pikkupuroina" alaspäin.. :) 
Aura-auto oli taas näköpiirissä ja meidän pihalla kiinteistömies ilmeisesti yritti tyhjennellä meidän parkkialueen isoa vesilätäkköä joten jumitimme sitten siihen hetkeksi :D Siitä "lätäköstä" tulee varmaan vielä isompikin! :D 

Mulla olis kohta synttäritkin ja eilen sitten multa ukko kysyki että mitä mie tahtoisin lahjaksi, sanoin etten tiiä..enkai mie mittää.. Yökkäristä mie mainittin että pitäis uus saaha,ku tää mun yks on aika rupsahtanu ko se meni raskausajankin ja voitte kuvitella kuin se on Vähän venähtäny :D

Saas nähä pittääkö meiän vielä tänään lähtiä uuestaan ulos jos on yhtä hyvä ilma vielä iltapäivällä, kun mies pääsee töistä.

Haasteen nakki napsahti!

1. Mikä on sisustustyylisi?
- Tyylini on aikalailla vapaa mutta selkeä, harmaa/musta/valkoinen ja välillä joku piristävä väri..

2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten ?
 - Olohuone

3. Mihin käyttäisit paljon rahaa ilman huonoa omaatuntoa ?
- Kotiin: etenkin haluaisin panostaa eniten juuri nyt lastenhuoneeseen.

4. Mihin käytät paljon rahaa?
- Ruoka, asuminen, auto.

5. Mistä onnesta unelmoit?
- Unelmoin omasta talosta sekä tulevista häistä, kun on niiden aika :)

6. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?
 - Että jollekin läheiselle kävisi huonosti..

7. Missä asiassa olet tunnollisin? 
-Rutiinit on mulle tärkeitä sekä juuri se järjestelmällisyys; asioiden ajoitukset ym..

8. Minkä inhimillisen virheen annat helpoiten anteeksi?
-Jos unohtaa jotain, koska itse olen aika hajamielinen nykyään, ymmärrän täysin sen :)

9. Mikä on naisen parhain ominaisuus?
- Kyllä se on juurikin se mitä jokainen nainen omalla tavallaan on :)

10. Mikä on miehen parhain ominaisuus?
- Luotettavuus,tukena ja turvana oleminen.

Seuraavaksi vuorossa olet sinä joka tämän lukasit läpi! :)

Hohooi hohoooi!

Noniin se alkaa hiihtolomakin olla ohitte, meillä se meni aikalailla varsin samaan tapaan kuin normaali arjetkin..

Kävimme isomman pojan kanssa testaamassa vastikään tänne Rovaniemelle avattu HopLop ja se oli kyllä mukava paikka kun sai itsekin päästää sisäisen lapsen irti, kiivetä ja kavuta, sekä laskea liukumäkeä yhdessä! 
Siskoni, äitini ja 3 pienintä sisarustani olivat myös matkassa, mutta eihän siellä oikeen voinut ryhmässä pysyä kun sisarukset ovat jo sen verran isompia että mennä viipottivat hurjaa vauhtia! :D Pari tuntia hujahti ja sen tunsi kyllä kropassa kun kotiin pääsi!


Kerrankin mulla oli vähän aikaa tavata ystäviäkin, joita on pitänyt ja pitänyt ja vielä kerran pitänyt nähdä monesti, ei vaan oo yksinkertaisesti jaksanu/joutanu/päässy ? Nyt sen itselleni lupasin, ja se piristi mieltä :) Ihan kuin oltais nähty vasta vaikka siitä on vierähtänyt melkeinpä puoli vuotta, herranenaika!!Onneksi tietää että kyllä ne ystävät siellä jossain aina olevat ja ollaanhan me jo lähes kaikki perheellisiä, jokainen varmasti haluaa omistautua myös omalle perheelleen ja mie vähän taijan olla semmonen tyyppi, myönnän, tykkään touhuta paljon yksinkin mutta pyrin myös liikkumaan muuallekin kuin olemaan vain kotiympäristössä koska seinät alkaa helposti ahistaa.. Siksi ehkä välillä kaipaanki myös sitten niitä illanviettoja ystävien kanssa kun ei muuten nää tai sit jos näkee, se on sen kahvikupposen verran vain.. 

Päiviin tarvii tunteja lisääää että kerkeis tehä kaiken minkä haluaa, mua ahistaa!! 

Ukko läks pe aamupäivästä Leville mökkeileen, mie olin kärty, jo edellisiltana, mie olin niiiin kärty, alko harmittaan ittelläki ku tiuskin, kaikki oli iha hujanhajan, mulla ressasi miten mie selviän koirankäytöstä jos on kamala ilma, ja se kamala ilma oli..ei nyt paha mutta oli kuitenki!
Mentiin pe mun äidille ja oltiin siellä päivä, saatiin O:n enolta palapelejä 5 kpl ja O sai rekka-auton kun eno sillä ei kuulemma enää halunnut leikkiä.. Iltapäivästä kun tultiin kotiin otin samantein meiän tuplarattaat ja molemmat muksut siihen ja koira sisältä matkaan, se oli ihan vauhko! 
Voitte kuvitella sivullisten ajatukset; tuplarattaat, 2 lasta, iso musta koira joka hyppii ja pomppii eikä usko, se ulisee mulle, kalisutti hampaita ko seki vissii ressas ja mie koitan sitä komentaa... Niin.Meni hermot Taas.

Lauantai aamu oli kamala, naistenpäivä ja mie kotona "yksin", mulla ärsytti, olisin tahtonu duunata jotain.. Mie nukuin tosi huonosti yön ku tiesin ettei toinen oo siinä, niin tapahtuu aina, aura-auto jylläsi 04.00 ja O heräsi huutamaan äitiä.. Ilma oli hirveä, räntää, märkää ja eiku ulos, mentiin jo 10.00 pihalle, sittenpä oliki väsynyttä porukkaa ja itekki otin päikkärit.
Sitte me vaan oltiin, meillä oli herkuttelupäivä!Ostin hunajapaahdettuja maapähkinöitä vaan ne oli liian makeita kyllä mun makuun en voinu syyä niitä juurikaan joten laku ja suklaa vei voiton, nams!
Aamulla tunsi kyllä herkutelleensa ku oli aivan kamala nälkä heti herätessä!

Lepopäiviä, ihan kunnon semmosia, tälle viikolle tuli 3 koska kävin viime keskiviikkona tosiaan siellä 

Kuva minusta 6.3

kiertoharjoittelussa ja mulla oli hauikset niin jumissa että päätin lepuuttaa iha kunnolla, tänään sitte ei oikee meinannu kuulaharjotukset kotona luistaa, ei innostanu
aluksi ja vähä väsyttikin, mutta sain tehtyä ja tein vielä extrat päälle!


Ny ootellaan isäntää saapuvaksi, lapset nukkuu molemmat kun herättiin 07.30.. Sain rauhassa syötyä ja sit kun ovi käy, mie meen suihkuun ja lähen hakeen Stadiumista itelle uuen kevät takin ja Pahasta Kurjesta voittamani EMP:n lahjakortin(osallistuin arvontaan tykkäämällä Paha Kurki Rockhouse sivuista)! 

Harvat ihmiset elävät tätä päivää - useimmat suunnittelevat vain huomista.

Ah ihana keskiviikko.. O:n aamu alkoi itkulla/huudolla, ei kertonu miksi, kärsivällisesti vain odottelin olohuoneessa josko sinttura nousis ja tulis kertomaan mikä on. No ei, meni isää herätteleen ja kohta tulee sormi suussa itkien mun luo, mikä on? Eeeei kerro vieläkään ja nyt hän sit istuu tässä sylissä... :D

Jotenki on ollu niin mitäänsanomaton olo jo pitemmän aikaa, silti levottomat jalat, pitäny repiä ittiä joka paikkaan joka päivä, miksei voi pysyä aloillaan ees joskus, siivous ei oo tosiaankaan innostanu mua tällä viikolla; eilen sovittiin et tänään vois olla siivouspäivä, plaaaah. Nyt on joku pielessä, mulla ei kiinnosta?!Vessa sentään on semmonen mitä mie siistin joka päivä, eilen desinfioin sen nii on yks asia vähemmän :D

Mielentila on ollu ressaava, mietin kaikenlaista, tekis mieli käyä tyttöjen kans ulkona, jotain arjesta poikkeavaa... Mies lähtee viikonlopuksi mökkeileen, oon kotona 2 lapsen kanssa sekä helekatin ison vasikan, töttöröööö, mie pakkaan lapset sit aina rattaisiin ja hoijan homman ite ilman että täytyy pyytää jotain siksi aikaa meille istumaan :D tuo koira on vaan niin ihana kun rattailla mennään, se ei osaa väistää tai sit se pelkää niitä ja mun hermot menee jo siinäki ku se ei osaa pysyä vierellä siinä .. yritän selvitä näillä "lehmän hermoilla".. Saattaa päässä kirosana jos toinenkin..  Asioiden järjestely raastaa välillä hermoja, iha henkisestikkin jopa, välillä tuntuu että ei mie en tee niin yhtää mittää miksi minun Aina pittää..mutta kuka ne minun tekemät asiat sitten tekee?? Ää..

Noh oon kuitenkin nyt tän parin tunnin valveilla olon aikana kerinnyt jo salaatin pyöräyttää ja vihannekset keitellä(huomaa jouduin jättään kirjoituksen jo keskenkin) koska pyrin pitämään meillä melkeinpä jokaisella aterialla nämä mukana :) 

Tossiin mun "dieettiprojekti" on kyllä mennyt mahtavasti, mie oon uskaltautunu peilin eteen katteleen itteä vähän paremmin ja kyllä, mulla on vatsalihakset,selkälihakset, olkalihakset mitä kaikkia lie ja ne näkyy, eilen juuri laitoin jalkaani tiukahkot farkut, jollasia en oo kehannu ees itelle aiemmin ostella mun ison lantion/beban takia, ne ei vaan oo näyttäny yhtään hyvältä mun päällä, mutta eilen pyörin hetken peilin eessä farkut jalassa, ei paha, ehkä mie voisinki alkaa osteleen muitaki ku leggareita!
Osa ruokavaliosta on iskostunu mulle päähän jo ja sitähän mie hainkin, ruokailurytmin ilman naposteluja sekä terveellisesti ennenkaikkea! Olo on koko ajan kevyt eikä ruuan jälkeen tule semmoista -pakkopäässäsohvalleheti- fiilistä :)

Miehen isyysvapaa loppuu kohta.. niiiin, mikä isyysvapaa, no en tiiä, miksihän seki on sillä nimellä, huoh. Mulla ärsyttää :D voisko olla joku äitiysvapaaki isyysvapaan toimenkuvalla ;)
..eilen viimeksi sanoin että mie lähen kyllä täältä vähäksi aikaa johonki ( ku tympi joku seikka ja kaikki oli mullinmallin enkä jaksanu siivota) mutta mie en kuulema pääse kauas ko minut löyetään Kiinastakin vaikka olisin mieheksi alkanu :D Että tämmöstä valivali, on mullaki huonoja päiviä aika usiastikkin ..:D

Oliskohan tänään hermojenlepuutusjumpan paikka?? :D

Tähän loppuun pakko laittaa pari kuvaa kun nauratti nämä niin makiasti!

Viime viikkoa..Laiskuus, pää sanoo tyhjää; kevät väsymystä ilmassa .. ?